Lumitähtiä edes ikkunaan

Kun ei sitä lunta tänä vuonna taida täällä etelärannikolla saada ikkunoista ihailla, niin ripustanpa muutaman lumitähden ikkunan sisäpuolelle. Jo nyt, vähän varaslähtönä joulukoristeluun...

Tämä virkatuista ja helmistä punotuista lumitähdistä koottu mobile on valmistunut jo viime jouluksi. Idean lumitähtiin sain ystävältäni Lauralta, jonka superupeassa Lauran verstas -blogissa näitä tähtiäkin esitellään. Lumitähtien virkkuuohjeet ovat peräisin Barbara Christopherin kirjasta 60 Crocheted Snowflakes. Ohjeet perustuvat mikroskooppivalokuviin oikeista lumitähdistä. Vaikka ohjeet ovat englanniksi ja vaativat pohdintaa ja pähkäilyä, on se todella koukuttava kirja!

Ensin virkkasin muutamia lumitähtiä 1 mm virkkuukoukulla ja ohuenohuella virkkuulangalla. Tähdet kovetin Paverpol -tekstiilinkovetusaineella. Kostutin tähdet vedellä, puristin kuivaksi ja upotin kovetusaineeseen. Puristelin taas ylimääräiset pois ja pingotin styroxin palaselle nuppineuloilla. Nuppineulat kannattaa ottaa aika pian pois ja jättää tähti styroksin päälle asentoonsa kuivumaan. Neulat nimittäin alkavat nopeasti ruostua ja värjäävät tähdet.

Ripustin tähdet tuollaiseen kukka-asetelmasta peräisin olevaan käppyräiseen oksaan. Aika kiva!

Mutta se kaipasi vielä jotain. Minulla oli vuosia aiemmin väkertämiäni lasihelmitähtiä, jotka ovat palvelleet vaikka millä tavoin: lampuvarjostimen reunassa, suuren lyhdyn lasilevyjen sisäpinnalle ripustettuina, kuusenkoristeina jne. Nyt ripustelin niitä virkattujen tähtien lomaan. Kas näin:

Helmitähtiin tarvitaan lasihelmiä ja helmitöihin tarkoitettua rautalankaa. Tarkka pujotteluohje löytyy  Lauran verstaalta. (Sieltä löytyy ohjeita myös virkattuihin lumihiutaleisiin ja muihin hauskoihin ja hienoihin joulukoristeisiin! Valitse tageista Joulukoristeet.)

Viritetyt jouluvalot

Huomenna alkaa joulukuu! Joka vuosi näihin aikoihin keksin tai näen jossain aina jonkun valovirityksen, joka minulta puuttuu. Yksi asia kuitenkin pysyy: joulun alla valon on oltava valkoista.

Tämä jouluvalosarja on itse viritetty hopealankahäkkyröin. Tarvikkeet: tavallinen valosarja ja hopealankaa. Avuksi joku sopivan kokoinen pehmeä pallo. Minä käytin näissä pientä huovutettua palloa.

Hopealangasta leikataan pitkä pätkä, kokeilemalla  löytyy sopiva mitta. Lankaa ruvetaan pyörittämään lankakerän tavoin huopapallon ympärille vinksin vonksin. Parin kierroksen jälkeen lankaa on syytä ruveta punomaan edellisten kerrosten lomaan, pujotella välillä yli, välillä ali. Niin pallo pysyy muodossa.

Kun lankapallo on riittävän tiheä ja näyttää muutenkin hyvältä, raotetaan lankahässäkkää sen verran, että huopapallon mahtuu pujottamaan pois. (Huopapallo toimii hyvin, koska se on napakka ja pitää muotonsa, mutta sen voi lytätä ja mytätä pois otettaessa.) Jätä viitisentoista senttiä lankaa kiinnittämistä varten.

Sitten hopealankakerä kiinnitetään jouluvalon lampun ympärille. Ja koko homma toistetaan niin monta kertaa, kuin valosarjassa on lamppuja. Lisäviritystä saa pujottamalla lasihelmiä mukaan lankaan. Tässä valosarjassa on kirkkaita helmiä muutamassa lankahäkkyrässä. Ihan kaikkiin en jaksanut niitä pujotella.

Iloista ja valoisaa joulukuuta!

Virkatut kukkaruukut

Muoviset altakasteluruukut eivät ole erityisen mieltäylentävän näköisiä, varsinkaan vuosien käytön jälkeen. Putkis-kassin valmistuttua pohdin mitä kaikkea tästä hauskasta trikookuteesta voisi tehdä ja silmäni osuivat ikkunalaudalle.

Virkkasin ensin pyöreän pohjan jatkuvana spiraalina näin: Ensin pari ketjusilmukkaa, sitten ensimmäiseen kjs:ään kahdeksan kiinteää silmukkaa. Seuraavalla kerroksella kaksi kiinteää silmukkaa jokaiseen edellisen kerroksen silmukkaan (=16 s). Seuraavalla kerroksella lisätään taas tasavälein kahdeksan silmukkaa (=24 s). Näin jatketaan, joka kerroksella lisätään 8 s, kunnes pohja on sopivan kokoinen.

Sitten vaihdetaan virkkauksen suunta ylöspäin (käännöksen ohje Putkis-kassin ohjeesta, Moda 4/2008): Vie koukku työn takaa silmukan läpi eteen, sitten seuraavan silmukan läpi edestä taakse, vedä lanka molemmista silmukoista läpi ja virkkaa ks. Näin koko kerros ja sitten jatketaan tavallisia kiinteitä silmukoita, kunnes ruukku on sopivan korkuinen. Työ lopetetaan piilosilmukalla ja lanka pujotellaan ruukun sisäpuolelle piiloon.

Suojaruukku toimisi jo tällaisenaan, mutta jatkoin vielä virkkaamaalla ketjusilmukoita ruukun reunoille, 1 kjs jokaiseen ks:ään. Reunoista tuli näin napakammat. Jos haluaa ketjusilmukat työhön virkata, pitää huomioida, että se samalla vähän pienentää ruukun halkaisijaa sekä korottaa reunoja. Ketjusilmukat kannattaakin virkata alareunasta alkaen, niin voi sitten purkaa tai lisätä yläreunassa kerroksia, jotta ruukusta tulee oikean kokoinen.

Keveitä kesäkukkia

 

Bloggaajan kesäloma alkaa olla takana päin, joten on aika aktivoitua myös täällä. Vielä on kesää kuitenkin jäljellä, joten vielä ennen syysneuleita kevyet, kestävät kesäkukat. Ohjeen tähän löysin Parolan aseman joulukalenterista. Parolassa kaulittiin lumikukkia, mutta kyllä näistä kesäisiäkin saa.

Materiaali on tavarataloista ja askartelukaupoista saatava kevyt muovailumassa, esim. Darwi-massa, joka kuivuu ilman polttamista. Lisäksi tarvitaan kaulin, piparimuotti, kuivatusalusta, lankaa tai narua ja helmiä. Tarkat ja hienot kuvalliset ohjeet löytyvät tuolta Parolan aseman ihanasta blogista. 

Minä kuivatin kukkaseni kaupan hedelmäosastolta pyytämäni "omenakennon" päällä. Kukat voisi  halutessaan myös maalata ja lakata, mutta näitä en sen kummemmin käsitellyt. Tuloksena on yli kolme metriä pitkä kukkaköynnös, jonka voi ripustaa vaikka ikkunaverhoon tai laittaa kiemurtelemaan kesäisen kattauksen koristeeksi. Nykyään tämä kukkaköynnös kiertää vieraanvaraisen ystävän kesämökin ikkunanpieliä.

Imurin uusi elämä

Tällä kertaa sisustusasiaa, joka liittyy myös käsitöihin. Lankoja ja puikkoja pitää säilyttää jossakin. Mieluiten tietysti jossakin sellaisessa "säilyttimessä", jota jaksaa päivästä toiseen huoneen nurkassa katsella.

Tämä lankakori löytyi sähköromuläjästä. Vanha Nilfisk-pölynimuri oli aikojen saatossa kadottanut sähköjohtonsa, imuputkensa ja suuttimensa. Purin koneen osiin, poistin moottorin ja pölypussisysteemin ja pesin kunnolla. Uudessa käytössään imuri vetää sisuksiinsa melkoisen määrän lankakeriä.