keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Viritetyt jouluvalot

Huomenna alkaa joulukuu! Joka vuosi näihin aikoihin keksin tai näen jossain aina jonkun valovirityksen, joka minulta puuttuu. Yksi asia kuitenkin pysyy: joulun alla valon on oltava valkoista.

Tämä jouluvalosarja on itse viritetty hopealankahäkkyröin. Tarvikkeet: tavallinen valosarja ja hopealankaa. Avuksi joku sopivan kokoinen pehmeä pallo. Minä käytin näissä pientä huovutettua palloa.


Hopealangasta leikataan pitkä pätkä, kokeilemalla  löytyy sopiva mitta. Lankaa ruvetaan pyörittämään lankakerän tavoin huopapallon ympärille vinksin vonksin. Parin kierroksen jälkeen lankaa on syytä ruveta punomaan edellisten kerrosten lomaan, pujotella välillä yli, välillä ali. Niin pallo pysyy muodossa.

Kun lankapallo on riittävän tiheä ja näyttää muutenkin hyvältä, raotetaan lankahässäkkää sen verran, että huopapallon mahtuu pujottamaan pois. (Huopapallo toimii hyvin, koska se on napakka ja pitää muotonsa, mutta sen voi lytätä ja mytätä pois otettaessa.) Jätä viitisentoista senttiä lankaa kiinnittämistä varten.

Sitten hopealankakerä kiinnitetään jouluvalon lampun ympärille. Ja koko homma toistetaan niin monta kertaa, kuin valosarjassa on lamppuja. Lisäviritystä saa pujottamalla lasihelmiä mukaan lankaan. Tässä valosarjassa on kirkkaita helmiä muutamassa lankahäkkyrässä. Ihan kaikkiin en jaksanut niitä pujotella.

Iloista ja valoisaa joulukuuta!


sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Paita vai mekko?


Japanilaisen Yoshiko Tsukiorin ompelukirjat ovat aivan ihania. Olen hankkinut niitä kaksi, Ihanat mekot ja tunikat, jonka erään ohjeen mukaan tein tämän mekon, sekä Kauniit puserot ja mekot. (Otavan kustantamia molemmat.) Fiilistelen kirjan kuvia ja suunnittelen yhtä jos toistakin ompeluprojektia. Kun sitten ryhdyn ompelemaan, huomaan (aina uudestaan), etten olekaan ihan japanilaismallien kokoinen ja muotoinen.

Löysin herkullisen liukuvärjätyn viskoosikankaan, jossa oli iso painettu kukkakuvio. Leikkasin kappaleet kankaan eri kohdista. Kaikki mekon osat ovat siis samasta kankaasta. Työn alle valitsin Kauniit puserot ja mekot -kirjasta tämän mallin:


Tuollainen mekosta siis piti tulla. Mutta eipä tullut. Mallin etukappaleessa on kovasti paljon laskoksia ja kirjan neitosen päällä se näyttää hienolta. Minun päälläni ei näyttänyt, joten purkuhommiksi meni. Piirsin kaavan uudestaan, jätin pois kaikki laskokset ja rypytykset ja kavensin vielä vähän lisääkin. Nips naps vaan kangaskin kapeni. Tähän suuntaan:




Lopputuloksena edelleen väljä ja laskeutuva vaate, mutta ei enää ihan niin runsas. Nyt kukkakuviokin itse asiassa pääsee paremmin esille. Onko tämä nyt sitten pitkä paita vai onko tämä lyhyt mekko? En tiedä. Olen käyttänyt molempina.

lauantai 5. marraskuuta 2011

Käännettävä tilkkuhame (Mariraitaa, osa 3)

Hapsuhuivin jälkeen rupesin kokoamaan raitatrikoopaloista tilkkuhuivia. Sitä varten leikkasin suorakaiteen muotoisia, n. 12 x 28 cm kokoisia paloja. Sommittelin eriväriset raitatilkut pitkäksi huiviksi ja rupesin ompelemaan paloja yhteen. Kun ommellessani sovittelin sylissä paloja vierekkään, tuotos rupesi tuntumaan hameelta. Palatkin vaikuttivat juuri oikean kokoisilta: neljä palaa rinnakkain riitti hameen ympärysmitaksi. Suunnitelma muuttui lennossa! (Pahoittelen, kuvat ovat vähän epäskarpit. Valoa ei oikein riittänyt peilin kautta kuvatessa...)


Huiviin oli tulossa kolme palaa pällekäin, se tuntui hameeksi liian lyhyeltä. Tilkkuja oli valmiina tarpeeksi, joten lisäsin yläreunaan neljännen rivin. Ylimmän tilkkurivin palat leikkasin puolisuunnikkaiksi. Pystysaumoista tuli vyötärön muotolaskokset aika lailla sopiviin kohtiin. Jotakuinkin näin:


Yksinkertainen trikoo vaikutti liian ohuelta hameeksi. Se piti siis vuorittaa. Vuori syntyi myös tilkuista. Se ei olekaan pelkkä vuori, vaan kokonaan toinen hame! Tästä tuli siis kääntöhame. Toinen puoli monivärinen, toinen puoli kelta-musta. 

 
Kelta-musta väri oli Marimekon tilkkusäkissä isoimpina paloina. Siitä hameen sai leikattua neljästä palasta. Hyvä niin, sillä nyt kääntöhameen eri puolilla on vähän erityylinen ilme. 


Vyötärölle kaapin pohjalta löytyneestä resorista reunus, sinne kuminauha, helmaan pelkkä yliluottelu, ja valmista tuli! Helma pyrkii tosin kiertymään rullalle, täytyy pohtia pitääkö se jotenkin ommella vielä toisin. Mutta nyt alkuun toimii ihan näin. Tilkut ompelin päällekäin jollakin ompelukoneen jousto-ompeleista ihan päällä olevan tilkun reunasta. Tilkut pyörivät edelleen mielessä, seuraavaksi (ehkä) pusero. 


Edit: Laitanpa vielä tämän yhden kuvan, niin näkyy tuo vyötärökaitalekin. Vyötärön ympäryksen pituinen, n. 10 cm leveä kaistale resoria ommellaan renkaaksi. Resorirengas kiinni hameeseen oikeat puolet vastakkain, vähän venyttäen. Toinen hame kiinni resorirenkaan toiseen reunaan. Nyt molemmat hameet ovat kiinni resorirenkaassa. Sitten koko hoito taitetaan resorin puolivälistä kaksinkerroin nurjat puolet vastakkain. Ompelin nurjalta resorin saumanvarat (ja samalla hameiden yläreunat) kiinni toisiinsa, samalla muodostui kuminauhakuja.