sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Isotädin mekosta ilmettä uusiohameeseen


Tämä hame on ollut suunnitelman asteella mielessä jo pidemmän aikaa. Ajatus lähti liikkeelle isotätini vanhasta (ja paikkapaikoin korjauskelvottomaksi hituuntuneesta) ärhäkänpinkistä juhlamekosta. Mekon ikää en osaa arvioida, käsin se on ommeltu ja vuosikymmeniä vanha joka tapauksessa. Se oli siis pitokelvoton sellaisenaan, mutta kangas oli jostain paikoista vielä käyttökelpoista. Mitä siitä saisi? Ei mitään kovin suurta. Ja millä sitä väriä taittaisi vähän hillitympään?

Kun ompelin vanhoista farkuista täällä esittelemäni vaakaraidallisen hameen, mieleen jäi kytemään muitakin tapoja silputa housuja hameeksi. Ompeluroinakaapista löytyi mustat farkut ja sammarihousut. Niiden rinnalla pinkki mekko näytti aika sopivan raikkaalta.

 
No sitten malli. Edellinen farkkuhame oli A-linjainen, tällä kertaa tein kaarrokehameen. Perustana oli Joka tyypin kaavakirjan (WSOY) kaarrokehame, se sama, jolla tein aikanaan ruusuhameen. Kaavaa käytin lähinnä kaarrokkeen leikkaamiseen. Helmasta tuli vähän millainen tuli, se muotoutui tehdessä. Ylhäältä kaarrokkeeseen sopiva, alhaalta hiukan leveämpi.


Homma alkoi taas housujen silppuamisella. Leikkasin farkuista ja sammareista hiukan leveneviä kiiloja. Kaarrokkeen leikkasin farkkukankaasta. (Farkku on päämateriaali, samettia on vähemmän.) Fuksianpunaisesta mekosta leikkasin neljä senttiä leveää kaistaletta, jonka silitin kaksinkerroin. Helmaosassa on vuoron perään farkkukiila ja sammarikiila, välissä aina tehosteena pinkki kangaskaistale. Yhteensä kiiloja tarvittiin yhdeksän kappaletta. Tikkasin päältä niin, että pinkit kaistaleet kääntyvät aina samaan suuntaan.


Kaarrokkeen ja helman väliin laitoin myös kangaskaistaleen. Tikkaus kaarrokkeen puolelle. Taakse farkuista irrotettu vetoketju, joka piiloutuu pinkin kangaskaistaleen alle. Kaarrokkeen vuoritin mekkokankaalla, muuten hame on vuoriton. Helmassa kaksoistikkaus.


Vielä mekon hihansuissa olleet napit koristeeksi lantiolle. Valmis! Ja heti pitoon!



Ja sitten vielä kiitokset Jokkemaahan tästä tunnustuksesta!


Tarkoitus on:
1. Kiittää tunnustuksen antajaa.
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle.
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta.
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään.

Yritetään. Ensin satunnaisia asioita minusta:
1. Tykkään kahvinpurujen tuoksusta, inhoan keitetyn kahvin hajua.
2. Sukkahousut hajoavat aina isovarpaan kohdalta.
3. Voisin elää karkilla, suklaalla, pullalla ja muulla makealla.
4. Olen ollut karkkilakossa 25.10. alkaen. (Yksi ennalta itselle luvattu poikkeuspäivä oli 3.12.)
5. Kirjoitan listoja, inhoan mielikuvakarttoja.
6. Minulla on reilu 25 hyllymetriä kirjoja - aakkosjärjestyksessä.
7. Olen illanvirkku ja aamuntorkku.
8. Haaveilen työhuoneesta ja siirtolapuutarhamökistä.

Kenelle tämän lähettäisin eteenpäin?
- No Lauralle tietenkin! Lauran verstas on askartelijan aarreaitta. Lisäksi Laura on lapsuudenystäväni. 
- Tunnustus lähtee myös Otolle ja Osmankäämille Villa Osmankäämin rakennusprojektiin. Projektinne etenemistä on huimaavaa seurata!
- Seuraava lähtee vähän kauemmas, nimittäin Berliiniin, Tiger Lilylle ja Golden Rodille Big City Ranch -blogiin. Teillä on niin ihana mökki ja puutarha! (Kiitokset viimeisestä, ja niistä aiemmistakin :)
- Donnaannaolgan sarjakuvablogiin lähtee tunnustus myös! Elämä on välillä niin tätä!
- Kehrän Ainolle vielä. En lakkaa ihastelemasta neulekäsialasi tasaisuutta :)
 
Noin!

 

2 kommenttia:

Neulisti kirjoitti...

Oletpa ommellut upean mekon. Musta ja pinkki on aina toimiva yhdistelmä. :)

Nasti kirjoitti...

Mahtava hame! Pinkit kaistaleet piristää mainiosti farkkukangasta.