Kaapintäytteenä on jo pari vuotta lojunut kasa Marimekon ystävämyynnistä ostettuja tasaraitatilkkuja. Palat ovat liian pieniä vaatteiksi, mutta jotain niistä pitäisi kuitenkin tehdä. Marimekon Surrur-kirjan selailusta jäi mieleen saksittu hapsuhuivi. Sellaista voisikin kokeilla. Toisaalla kaapissa on odotellut pesuissa huopunut ja kutistunut villapaita. Tässä siis tarvikkeet:
Tämä siniturkoosi kangas oli tilkkusäkissä kapeina reilun puolen metrin mittaisina suikaleina. Huivia varten leikkasin kankaan tasaisiksi suikaleiksi, joita ompelin kaksi peräkkäin ja kolme allekain. Alimmaista kerrosta en kaventanut, vaan jätin juurin niin epämääräiseksi kuin se sattui olemaan. Sen hapsutin puolentoista raidan levyisiksi hapsuiksi. Hapsut saa kiertymään putkimaisiksi venyttämällä niitä päästä. Huivin suikaleet ompelin yhteen eri päin, yksi oikea puoli päälle, seuraava nurja puoli päälle ja kolmas taas oikea puoli päälle. Kankaat vain päällekäin, reuna kiertyy peittämään ommelta. Pitkän huivin ompelin vielä renkaaksi, tästä tuli ns. tuubihuivi.
Villapaidan hihat muuntuivat pitkiksi ranteenlämmittimiksi, nips naps saksilla. Kokeilin käyttää niitä ensin sellaisenaan, mutta totesin, että villa kutittaa käsivarsia sietämättömästi. Apu löytyi samaisesta tilkkukasasta. Surautin saumurilla trikoosta putket, pujotin villahihojen sisään ja ompelin käsin pikkupistoilla kiinni niin, että hilpeänväriset raidat näkyvät päällepäin.
Trikoo ei juurikaan purkaudu, jos ei sitä erikseen pura. Siksi huivin saattoi ommella ilman huolitteluja. Käytin pelkkää suoraa ommelta, joka kestää kyllä, kun huivia ei liikaa venyttele. Renkaaksi ommeltu huivi kierretään löysästi kaulaan rennoksi ja höpsöksi hapsuhuiviksi.
1 kommentti:
Onpas hauska idea ja ihanan raikkaat värit!
Lähetä kommentti